Korttimaksujen määrä euroalueella kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa
Korttimaksut yleistyvät euroalueella: niiden määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, ja kortilla maksetaan keskimäärin hieman pienempiä maksuja.
27.9.2019
Euroalueen kuluttajat ja yritykset käyttävät monia eri maksutapoja. Vuonna 2018 muista kuin käteismaksuista euroalueella lähes puolet oli korttimaksuja, noin 23 % tilisiirtoja ja toiset 23 % suoraveloituksia. Sähköisen rahan ja sekkien yhteenlaskettu osuus oli noin 7 %.
Eri maksutapojen suosio vaihtelee kuitenkin maittain. Portugalissa yli 70 % muista kuin käteismaksuista oli korttimaksuja vuonna 2018, kun taas Saksassa niiden osuus oli vain noin 23 %.
Tilisiirrot olivat erityisen suosittuja Slovakiassa (44 %), mutta Luxemburgissa niiden osuus oli vain 2,4 %.
Sekkien suosio on laskenut kuluneella vuosikymmenellä: vielä vuonna 2008 niiden osuus muista kuin käteismaksuista oli 8 %. Vuonna 2018 sekkien osuus oli enää 2,3 %, ja niiden käyttö oli keskittynyt yhteen maahan: 85 % euroalueen sekeistä kirjoitettiin Ranskassa.
Kuvio 1. Eri maksutapojen osuudet muista kuin käteismaksuista vuosina 2008 ja 2018 (%)
Kuluttajien ja yritysten korttimaksujen määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2008 suoritettiin 56 korttimaksua henkeä kohti – vuonna 2018 määrä oli jo 121. Yksittäiset korttimaksut ovat kuitenkin samaan aikaa pienentyneet. Vielä vuonna 2008 keskimääräinen korttimaksu oli 54 euroa, vuonna 2018 enää 44 euroa.
Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Suomessa suoritettiin henkeä kohti 322 korttimaksua vuonna 2018. Saksassa vastaava määrä oli 64, Kreikassa 59 ja Italiassa 53.
Suomessa korttimaksaminen oli siis viisi kertaa yleisempää kuin Saksassa ja kuusi kertaa yleisempää kuin Italiassa.
Keskimääräinen korttimaksun suuruus vaihteli 17 eurosta (Latviassa) 70 euroon (Kyproksessa). Seuraavien interaktiivisten kuvioiden avulla voi tutustua maksukäyttäytymiseen euroalueen eri maissa.
Kuvio 2. Korttimaksujen määrä henkeä kohti vuosina 2008–2018 (vuosittaiset tiedot)
Kuvio 3. Keskimääräinen korttimaksun suuruus vuosina 2008–2018 (euroina, vuosittaiset tiedot)
Käteisnostojen arvo korttia kohden oli euroalueella 1 925 euroa vuonna 2008 ja 2 082 euroa vuonna 2018.
Useimmissa maissa maksut kehittyivät samankaltaisesti, mutta yksittäisten nostojen suuruudessa oli huomattavia eroja. Keskimääräinen nosto korttia kohti oli Itävallassa lähes neljä kertaa suurempi kuin Luxemburgissa ja lähes kaksi kertaa suurempi kuin euroalueella keskimäärin.
Kuvio 4. Keskimääräinen nosto pankkiautomaatilla korttia kohti (euroina, vuosittaiset tiedot)
Maksuliiketilastoihin kootaan tietoja eri maksutapojen ja ‑palvelujen käytöstä Euroopassa eli maksujen suuruudesta ja määrästä. Ne kertovat eurooppalaisten maksutottumuksista ja EU:n rahoitusmarkkinainfrastruktuurin toiminnasta.
Maksutapahtumassa varoja asetetaan käytettäväksi, siirretään tai nostetaan. Osapuolina ovat maksaja ja maksun saaja. Maksupalveluksi nimitetään palvelua, joka mahdollistaa maksutapahtumien suorittamisen. Maksutapahtumissa käytettäviä välineitä ja menettelytapoja kutsutaan maksuvälineiksi. Maksupalveluntarjoajat (kuten pankit) on luokiteltu maksupalveludirektiivissä.
Tämä täsmätietosivu käsittelee muita kuin käteismaksuja euroalueella. Maksupalveluja on monenlaisia. Euroalueella voi suorittaa tilisiirtoja ja suoraveloituksia, ja euroalueen maksupalveluntarjoajat laskevat liikkeeseen maksukortteja, joilla voi suorittaa korttimaksuja. Tarjolla on myös sähköisiä maksuja, sekkejä ja muiden kuin rahalaitosten maksupalveluja. (Muiksi kuin rahalaitoksiksi luetaan luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka eivät kuulu rahalaitossektoriin. Maksuliiketilastoissa maksupalveluntarjoajia ei lueta muihin kuin rahalaitoksiin.)
Tilisiirrossa maksaja antaa maksumääräyksen maksupalveluntarjoajalleen eli esimerkiksi pankille, joka siirtää varat maksun saajan maksupalveluntarjoajalle. Mukana voi olla monenlaisia maksujen välittäjiä. Maksu kirjautuu tilastoihin maksajan päässä. Tietoa kerätään esimerkiksi SEPA- ja muista maksuista, tilisiirroista pankkiautomaatilla tai postiosoituksina (jolloin tarvitaan myös käteistä rahaa) sekä tilisiirroista luotto- ja maksuaikakorttien saldon maksuun. Sen sijaan esimerkiksi osinko- ja korkomaksuja ei tilastoida, jos varat kirjautuvat asiakkaan tilille ilman varsinaista tilisiirtoa maksuvälineenä. Käteismaksuja tilillepanolomakkeella ei tilastoida niitäkään.
Suoraveloituksessa maksun saaja käynnistää maksutapahtuman maksupalveluntarjoajansa välityksellä. Suoraveloitusta käytetään usein toistuvissa maksuissa kuten sähkölaskuissa. Maksajan täytyy hyväksyä maksut ennakolta (suoraveloitusvaltakirja). Suoraveloitusta voi käyttää myös yksittäisissä maksuissa. Silloin maksaja oikeuttaa maksun saajan antamaan yksittäisen maksutoimeksiannon. Maksu kirjautuu tilastoihin maksunsaajan päässä. Tietoa kerätään SEPA- ja muista maksuista, kertamaksuista ja toistuvista maksuista sekä suoraveloituksista luotto- tai maksuaikakorttien saldon maksuun. Yksittäisen korttimaksun toimituksesta aiheutuvia suoraveloituksia ei tilastoida, sillä muuten ne kirjautuisivat kahteen kertaan. Tililtä pankin lomakkeella suoritettavia käteismaksuja ei tilastoida niitäkään.
Sähköinen raha on elektroniselle laitteelle tallennettua rahaa, jonka hyväksyvät maksuvälineenä muutkin kuin sen liikkeeseenlaskija. Sähköinen raha voi olla joko laitteistopohjaista (esimerkiksi kortille tallennettua) tai ohjelmistopohjaista (eli palvelimelle tallennettua). Tilastoissa ovat mukana ainoastaan euroalueen maksupalveluntarjoajien liikkeeseen laskemilla korteilla tai palvelimilla suoritettavat tapahtumat, mutta riippumatta siitä, missä maassa ne suoritetaan.
Maksukortin haltija voi maksaa sillä tavaroita tai palveluja tai nostaa rahaa pankkiautomaateilta. Korttiohjelma ja maksupalveluntarjoaja sopivat liikkeeseenlaskusta ja toiminnoista (esim. pankkikortti, maksuaikakortti, luottokortti, sähköinen raha). Korttimaksuja voi suorittaa pankki-, luotto- ja maksuaikakorteilla esim. maksupäätteellä. Tilastoissa ovat mukana euroalueen maksupalveluntarjoajien liikkeeseen laskemilla korteilla suoritettavat maksutapahtumat riippumatta siitä, missä maassa korttiohjelma toimii. Myös puhelimitse ja verkossa suoritettavat korttimaksut tilastoidaan. Sen sijaan rahakorttimaksuja, maksuja pankkiautomaatilla, nostoja kassalla ja maksuja kauppojen omilla korteilla ei tilastoida (paitsi jos kaupan kortti on laskettu liikkeeseen yhteistyössä jonkin maksupalveluntarjoajan kanssa).
Sekki on kahden osapuolen, sekin asettajan ja maksajan (tavallisesti luottolaitoksen) välinen kirjoitettu maksuosoitus, jossa maksaja suorittaa pyydettäessä tietyn maksun sekin asettajalle tai tämän nimeämälle henkilölle. Maksu kirjautuu tilastoihin maksun saajan (sekin asettajan tai tämän nimeämän henkilön) päässä, kun sekki tulee selvitettäväksi. Sekillä tehdyt käteisnostot tilastoidaan, mutta pankin lomakkeella tehtyjä ei. Myöskään liikkeeseen laskettuja mutta vielä selvittämättömiä sekkejä ei tilastoida.
Muilla palveluilla tarkoitetaan maksupalveluja, joita ei lueta mihinkään muuhun luokkaan (esim. vekselit).
Käteisnostoon pankkiautomaatilla tarvitaan kortti, jossa on käteisnosto-ominaisuus. Käteisnostot kassalla joko pankki-, luotto- tai maksuaikakortilla tilastoidaan vain, jos niitä ei suoriteta muun maksutapahtuman yhteydessä.
Yhteinen euromaksualue (SEPA) on yhdenmukaistanut euromääräisten vähittäismaksujen suorittamisen ja käsittelyn. Kaikki maksut euroalueella ovat nyt verrattavissa kotimaanmaksuihin: nopeita, turvallisia ja tehokkaita. Euromääräisiä maksuja voi suorittaa ilman käteistä maasta toiseen esimerkiksi tilisiirtona, suoraveloituksena tai pankkikortilla.
EKPJ:n vuosittaiset maksuliiketilastot löytyvät EKP:n Statistical Data Warehouse (SDW) ‑tilastotietopalvelusta (koodi kohdassa Viitteet).
Lisätietoa maksuliiketilastoista:
Payment services and large-value and retail payment systems
Payments statistics press release (2018)
Harmonised statistics on payment services in the Single Euro Payments Area
Payments, securities and derivatives, and the role of the Eurosystem
Methodological notes on the collection of payments statistics in the ECB Statistical Data Warehouse
A glossary of terms used in payments and settlement systems (BIS)
SEPA – Single Euro Payments Area
Payments statistics in the ECB Statistical Data Warehouse:
SDW-tilastotietopalvelun koodit muiden kuin rahalaitosten osuuksille:
· osuus korttimaksuista euroalueen maksupalveluntarjoajien liikkeeseen laskemilla korteilla PSS.A.*.F000.I1A.Z00Z.NP.X0.20.Z0Z.Z
· osuus tilisiirroista PSS.A.*.F000.I31.Z00Z.NP.X0.20.Z0Z.Z
· osuus suoraveloituksista PSS.A.*.F000.I34.Z00Z.NP.X0.20.Z0Z.Z
· osuus maksuista sekillä PSS.A.*.F000.I35.Z00Z.NP.X0.20.Z0Z.Z
· osuus maksuista sähköisellä rahalla PSS.A.*.F000.IEM.Z00Z.NP.X0.20.Z0Z.Z
· osuus muista maksupalveluista PSS.A.*.F000.I37.Z00Z.NP.X0.20.Z0Z.Z
· Korttimaksujen määrä henkeä kohti: koodi PSS.A.*.F000.I1A.Z00Z.NC.X0.20.Z0Z.Z
· Keskimääräisen korttimaksun suuruus: koodi PSS.A.*.F000.I1A.Z00Z.VA.X0.20.Z01.E
· Käteisnostojen arvo pankkiautomaateilla korttia kohden: koodi PSS.A.*.F100.I10.I111.VD.X0.20.Z01.E