Velkapaperien liikkeeseenlasku euroalueella
Euroalueella laskettiin elokuussa 2015 liikkeeseen tavallista vähemmän uusia velkapapereita. Liikkeeseenlaskuilla hankittiin rahoitusta vain 409 miljardia euroa. Vielä joulukuussa 2008 pankkisektori hankki velkapapereita liikkeeseenlaskemalla viisinkertaisen summan, mutta finanssikriisin alun jälkeen liikkeeseenlaskuja on vähennetty merkittävästi.
20.10.2015
Elokuussa 2015 euroalueella laskettiin liikkeeseen uusia velkapapereita 409 miljardin euron edestä (”bruttomääräiset liikkeeseenlaskut”). Liikkeeseenlaskut olivat suurimmillaan tammikuussa 2009, jolloin rahoitusta hankittiin velkapapereita liikkeeseen laskemalla 1 500 miljardia euroa. Tämänhetkiset lukemat ovat lähempänä joulukuun 2000 tilannetta. Velkapapereita kuitenkin myös kuoletettiin elokuussa noin 413 miljardin euron arvosta.
Noin puolet uudesta velasta otettiin pankkisektorilla. Määrä oli yhteensä 181 miljardia euroa, josta yli kolme neljäsosaa (139 miljardia euroa) lyhytaikaisia velkapapereita ja loput 42 miljardia euroa pitkäaikaisia velkapapereita. Finanssikriisien seurauksena pankkisektorin liikkeeseenlaskut ovat vähentyneet merkittävästi. Joulukuussa 2008 velkarahoitusta hankittiin yli 1 000 miljardia euroa; elokuussa 2015 vastaava määrä oli alle viidenneksen siitä. Vuoden 2011 jälkeen pankkisektorin velkapaperien liikkeeseenlaskujen kehitys on hiipunut tasaisesti. Joulukuussa 2011 velkapapereita laskettiin liikkeeseen 5 % enemmän kuin vuotta aiemmin, kesäkuussa 2013 taas 9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen jälkeen liikkeeseenlaskut ovat supistuneet vuositasolla noin 8 prosentin vauhtia (luvut löytyvät kuukausittaisista englanninkielisistä lehdistötiedotteista, ks. Euro area securities issues statistics). Toiseksi suurin liikkeeseenlaskijaryhmä on julkinen sektori, joka hankki rahoitusta pääomamarkkinoilta yhteensä 155 miljardia euroa elokuussa 2015.
Arvopaperit ovat yksi tärkeimpiä ja yleisimpiä omaisuuslajeja, ja liikkeeseenlaskut ovat yksi tärkeimpiä tapoja hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta. Velkapaperitilastoista saadaan tietoa lainanannosta ja lainansaannista. Niiden avulla voidaan myös tutkia rahoitusrakenteita ja seurata muutoksia talouden eri sektoreilla. Esimerkiksi kantatiedot kertovat pääomamarkkinoiden syvyydestä ja laajuudesta, ja kehitystä seurataan virtatietojen avulla eli tarkkailemalla bruttomääräisiä liikkeeseenlaskuja sekä kuoletuksia ja nettomääräisiä liikkeeseenlaskuja. Tarkastelemalla eri tyyppisiä arvopapereita voidaan muodostaa tuottokäyriä, jotka kertovat vaikutuksesta markkinakorkoihin. Lisäksi nähdään tuottoerojen vaikutus siihen, miten rahoitusta hankitaan eri lähteistä. Esimerkiksi yritykset valitsevat, kannattaako niiden mieluummin ottaa lainaa pankista vai laskea liikkeeseen velkapapereita tai osakkeita. Sijoittajien puolestaan voi olla kannattavampaa joko tallettaa rahansa pankkiin tai ostaa osakkeita tai muuta rahoitusomaisuutta. Velkapapereita myydään ja ostetaan myös jälkimarkkinoilla, eikä pankkien liikkeeseen laskemia enintään kahden vuoden velkapapereita lasketa mukaan raha-aggregaatteihin kuten M3:een.
Euroalueen velkapaperitilastoja julkaistaan EKP:n tilastosivujen osiossa Securities issues statistics sekä toisaalla näillä verkkosivuilla (www.euro-area-statistics.org).