Euroalueen sijoitusrahastot
Kotitalouksien rahastosijoitusten arvo on noussut huomattavasti viime vuosina, ja nousu jatkuu. Kesäkuun 2017 lopussa euroalueen kotitalouksien hallussa oli sijoitusrahastojen rahasto-osuuksia yhteensä 2 192 miljardin euron arvosta, eli lähes 10 % kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta muodostui rahastosijoituksista.
20.10.2017
Sijoitusrahastot muodostavat tärkeän osan euroalueen rahoitussektoria, minkä vuoksi sijoitusrahastotilastot ovat merkittäviä rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden analyysin kannalta.
Sijoitusrahastojen varallisuus on kasvanut pitkiä jaksoja. Kuviosta 1 kuitenkin näkyy, että kasvu on taittunut kahdesti: ensin IT-kuplan puhkeamisesta aiheutuneen taantuman yhteydessä vuonna 2001 ja uudemman kerran vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin yhteydessä. Näistä tapahtumista finanssikriisin vaikutus oli paljon suurempi, ja kestikin noin kahdeksan vuotta, ennen kuin sijoitusrahastojen varallisuus saavutti jälleen kriisiä edeltäneen tason. Kotitalouksien rahastosijoitusten kokonaisarvo seurailee tiiviisti rahoitusmarkkinoiden kehitystä, sillä sijoitusten arvon kehitykseen vaikuttavat lähinnä rahastojen sijoituskohteina olevien omaisuuserien (kuten joukkovelkakirjojen ja osakkeiden) arvonmuutokset.
Sijoitusrahastot keskittyneet muutamiin maihin
Vaikka sijoitusrahastojen osuus euroalueen rahoitussektorista kasvaa kokonaisuutena, rahastot ovat keskittyneet vain harvoihin maihin. Kuviosta 2 näkyy, että viiden johtavan sijoitusrahastomaan (Luxemburgin, Saksan, Irlannin, Ranskan ja Alankomaiden) osuus kaikista euroalueella liikkeeseen lasketuista sijoitusrahasto-osuuksista on lähes 90 % ja muiden 14:n euroalueen maan yhteenlaskettu osuus on vain 10 %.
Sijoitusrahastotilastot
Sijoitusrahastotilastot voidaan jakaa luokkiin sen mukaan, millaisiin omaisuuseriin rahastot sijoittavat varansa (ks. kuvio 3). Kesäkuun 2017 lopussa euroalueen rahastosijoituksista 30 % oli joukkolainarahastoissa, 28 % osakerahastoissa, 26 % yhdistelmärahastoissa, 8 % muissa rahastoissa, 5 % kiinteistörahastoissa ja 3 % riskirahastoissa.
Maiden välillä on huomattavia eroja rahastosijoitusten kohdentumisessa. Kuviosta 4 näkyy, että joukkolainarahastojen osuus sijoituksista on suurin Latviassa, osakerahastojen Kyproksessa, yhdistelmärahastojen Belgiassa, kiinteistörahastojen Liettuassa, riskirahastojen Maltassa ja muiden rahastojen Espanjassa.
Sijoitusrahastot keräävät pääomaa yksityisiltä ja institutionaalisilta sijoittajilta laskemalla liikkeeseen rahasto-osuuksia, ja ne sijoittavat keräämänsä varat joukkovelkakirjoihin, osakkeisiin, raaka-aineisiin tai muihin omaisuuseriin.
Rahoituksenvälittäjinä sijoitusrahastoilla on pääasiassa kaksi tehtävää. Ensinnäkin ne tarjoavat helpon kanavan sijoitusten hajauttamiseen: yhden ja saman rahasto-osuuden välityksellä sijoittajat pystyvät sijoittamaan monipuoliseen joukkoon omaisuuseriä. Toiseksi sijoitusrahastot tarjoavat rahoitusta niille pankeille, yrityksille ja muille toimijoille, joiden omaisuuseriä ne ostavat.
Euroalueen sijoitusrahastotilastoja on mahdollista tarkastella sekä koko euroalueen tasolla että maakohtaisesti, ja tilastot on eritelty rahaston sijoituskohteen mukaan kuuteen luokkaan: osakerahastot, joukkolainarahastot, yhdistelmärahastot, kiinteistörahastot, riskirahastot ja muut rahastot. Kussakin luokassa tilastoja voi lisäksi tarkastella sen mukaan, onko kyse avoimesta vai suljetusta rahastosta.
Sijoitusrahastojen rooli rahoituksenvälityksessä
|
Sijoittajat (luotonantajat) |
→ |
Sijoitusrahastot (tase) |
→ |
Omaisuuserien liikkeeseenlaskijat (luotonottajat) |
||
|
Rahoituslaitokset (esim. pankit, vakuutuslaitokset, eläkerahastot) |
Saamiset |
Velat |
Rahoituslaitokset (esim. pankit, vakuutuslaitokset, eläkerahastot) |
|||
|
– Talletukset – Joukkovelkakirjat – Osakkeet – Rahoitus-johdannaiset – Muut saamiset |
– Rahasto-osuudet – Lainat – Rahoitus-johdannaiset – Muut velat |
|||||
|
Kotitaloudet |
Kotitaloudet |
|||||
|
Yritykset |
Yritykset |
|||||
|
Valtiosidonnaiset laitokset |
Valtiosidonnaiset laitokset |
|||||
Sijoitusrahastotilastot ovat tärkeitä rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden analyysin kannalta. Ensinnäkin rahastojen sijoitusten arvonmuutokset näkyvät suoraan rahasto-osuuksien arvossa, jolloin ne vaikuttavat välillisesti myös kotitalouksien ja yritysten varallisuuteen.
Lisäksi sijoitusrahastotilastoista saa tietoa rahastojen asemasta muihin rahoituslaitoksiin (kuten pankkeihin) nähden ja siten euroalueen rahoitusjärjestelmän rakenteesta.
Samoin sijoittajien riskipreferensseistä saadaan tarkempi kuva, kun tilastoja tarkastellaan rahaston sijoituskohteen mukaan. Koska sijoitusrahastot ovat suuria ammattimaisia sijoittajia, niiden sijoituskohdevalinnat voivat kertoa yleisemminkin siitä, miten sijoitussalkkuja hajautetaan. Näin ne auttavat ymmärtämään paremmin ja selittämään rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja sen vaikutusta vaikkapa raha-aggregaatteihin.
Lisätietoa sijoitusrahastotilastoista ja euroalueen sektoritilinpidon tilastoista on (enimmäkseen englanniksi) EKP:n verkkosivuilla:
Sijoitusrahastojen varat rahaston sijoituskohteen mukaan euroalueella ja eri maissa
Sijoitusrahastojen varat saamistyypeittäin euroalueella ja eri maissa
Rahastosijoitukset sijoittajaryhmittäin euroalueella ja eri maissa (dynaaminen kaavio)
Lehdistötiedotteita euroalueen sijoitusrahastotilastoista
Tammikuun 2003 Kuukausikatsauksen kehikko ”New ECB statistics on euro area investment funds” (s. 21)
Elokuun 2010 Kuukausikatsauksen artikkeli ”Harmonised ECB statistics on euro area investment funds and their analytical use for monetary policy purposes” (s. 109–122)
Statistics Bulletin -julkaisu (osa 2 ”Money banking and investment Funds” ja etenkin kohta 2.8 ”Aggregated balance sheet of euro area investment funds”)
Lehdistötiedotteita euroalueen talous- ja rahoitusmarkkinakehityksestä sektoreittain