Kotitalouksien säästämisaste koronaviruskriisin (Covid-19) yhteydessä
Säästämisaste lähes kaksinkertaistui ja oli 25 %.
Kesäkuu 2021
Koronaviruksen (covid-19) leviämisen hillitsemiseksi on jouduttu ottamaan käyttöön monenlaisia rajoituksia, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja taloudelliseen toimintaan eri puolilla maailmaa.
Kotitalouksien taloudellisen tilanteen kehitystä on seurattu esimerkiksi tulokehityksen ja säästämisasteen avulla, jotta saataisiin parempi kuva koronaviruskriisin vaikutuksesta kotitalouksiin.
Ennen koronaviruskriisiä kotitalouksien tulot ja säästöt kehittyivät samansuuntaisesti (ks. kuvio 1), mutta vuonna 2020 kriisi muutti tilannetta. Yleensä kotitalouksien tulot pienenevät talouskriiseissä, mutta euroalueen maiden tukitoimet lievensivät kriisin vaikutusta niin, että vuonna 2020 tulotaso pysyi suhteellisen vakaana. Säästöt sen sijaan kasvoivat vahvasti jo senkin vuoksi, että koronarajoitukset vähensivät mahdollisuuksia kuluttaa.
Kuvio 1. Euroalueen kotitalouksien tulot ja säästöt (indeksi)
Kausivaihteluista puhdistetut neljännesvuosittaiset tiedot (brutto, indeksi: IV/2016 = 100)
| ■ | Tulot | ■ | Säästöt |
Säästämisaste lähes kaksinkertaistui ja oli 25 % tuloista vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Ennen vuotta 2020 säästämisaste oli keskimäärin 12–13 % (ks. kuvio 2). Kuviossa esitetty kotitalouksien säästämisaste on euroalueen keskiarvo, eli eri maissa luvut voivat poiketa merkittävästikin.
Säästämisaste vaihteli merkittävästi vuosineljänneksestä toiseen vuonna 2020, kun koronaviruskriisi eteni ja valtiot toteuttivat erilaisia tukitoimia. Koko vuoden ajan säästämisaste oli kuitenkin merkittävästi korkeampi kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä säästämisaste oli 4 prosenttiyksikköä ja toisella 12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä säästämisaste oli 25 % eli lähes kaksi kertaa korkeampi kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä säästämisaste oli 18 % ja viimeisellä vuosineljänneksellä 20 % eli 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Kuvio 2. Säästämisasteen kehitys
Kausivaihtelusta puhdistetut tiedot (brutto, prosentteina tuloista)
Ei ole mitenkään tavatonta, että säästöjä kasvatetaan kriisitilanteessa, mutta tällä kertaa säästöt kasvoivat poikkeuksellisen paljon, sillä rajoitusten vuoksi kuluttaminen vaikeutui eli varoja jäi pakostakin säästöön. Vuoden 2019 viimeisen neljänneksen ja vuoden 2020 toisen neljänneksen välisestä kasvusta pakkosäästämisen osuus oli 13 prosenttiyksikköä eli kymmenkertainen verrattuna varovaisuussäästämisen prosenttiyksikköosuuteen (ks. kuvio 3).
Kuvio 3. Kotitalouksien säästämisasteen osatekijät koronaviruskriisissä
Tulojen muutos vuoden 2019 viimeisen neljänneksen jälkeen prosenttiyksikköinä
| ■ | Pakkosäästäminen | ■ | Varovaisuussäästäminen | ■ | Muu |
Lähteet: Eurostat, EKP:n arviot, Talouskatsaus 6/2020.
Kotitaloussektoriin luetaan henkilöt ja henkilöryhmät paitsi kuluttajina myös yrittäjinä (esim. yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yhtiökumppanuudet). Kotitaloussektorin yhteydessä ilmoitetaan myös kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen, kuten kirkkojen sekä hyväntekeväisyys- ja ammattijärjestöjen tiedot.
Kotitalouksien säästöillä tarkoitetaan kotitaloussektorin kokonaissäästöjä kansantalouden tilinpidossa. Ne saadaan vähentämällä käytettävissä olevista tuloista ja eläkeoikeuksien muutoksista kulutusmenot.
Kulutusmenoilla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen kulutuksesta johtuvia kotitalouksien todellisia ja laskennallisia menoja. Mukana on myös yksittäisten tavaroiden ja palvelujen myynti taloudellisesti merkityksettömään hintaan.
Tuloilla tarkoitetaan käytettävissä olevia tuloja eli palkka- ja yrittäjätuloja, korko- ja osinkotuloja ja sosiaalietuuksia, joista on vähennetty tuloverot, maksetut korot ja sosiaaliturvamaksut.
Kuviossa 1 luvut perustuvat nimellisarvoihin tarkastelujaksolla, eli niissä ei ole otettu inflaation vaikutusta huomioon.
Kuvioissa 1 ja 2 tiedot on puhdistettu kausi- ja kalenterivaihtelusta, eli esimerkiksi vuodenajan vaikutus on pyritty arvioimaan ja poistamaan tiedoista. Hyvä esimerkki tällaisesta vaihtelusta on joulua edeltävä piikki kulutuksessa.
Kuviossa 3 kaikkien vuosineljännesten tietojen laskennassa on käytetty sisäistä mallia, ks. EKP:n Talouskatsaus 6/2020. Odotetun työttömyysasteen ja säästämisasteen välillä on yleensä yhteys. Varovaisuussäästämistä voidaan siis arvioida työttömyyslukujen ja ‑arvioiden pohjalta. Säästöjä on kuitenkin kertynyt paljon enemmän kuin tällä perusteella olisi voinut odottaa, sillä koronaviruskriisiin liittyvien rajoitusten myötä kulutus on vähentynyt pakostakin. Tällaista säästämistä kutsutaan pakkosäästämiseksi. Mallissa selitettävänä muuttujana on säästämisaste, ja sitä selittävinä muuttujina ovat kotitalouksien työttömyysodotukset, odotettu kotitalouksien tulojen kasvu, viivästetty kotitalouksien rahoitusvarallisuussuhde sekä kotitalouksien luotonsaantitilanne.
Lisätietoa kotitalouksien säästöistä ja tuloista:
”Covid-19 ja kotitalouksien säästämisen lisääntyminen: varovaisuutta vai pakkoa?”, EKP:n Talouskatsaus 6/2020.
Euro area and national quarterly financial accounts – 2020 Quality Report
Eurostat – Research and methodology – seasonal adjustment
European system of accounts, ESA 2010
Tietoa kotitalouksien säästöistä ja tuloista on EKP:n Statistical Data Warehouse ‑tilastopalvelussa.
Täsmätietosivua laadittaessa käytetyt tilastot on koottu sen alalaidassa olevaan tiedostoon.
Taustatietoa:
Precautionary Saving and Precautionary Wealth