Täsmätietoa euroalueen tilastoista – tilastoja ja niiden lyhyitä selityksiä on myös helppo jakaa.

Asuntojen hinnat nousevat edelleen

Lokakuu 2021

Kuvio 1. Kotitalouksen lainakannan vuotuinen kasvu ja uusien asuntolainojen korot euroalueella
(prosentteina)

Kotitalouksien lainakannan kasvuvauhti              Pankkikorot

Lähde: EKP:n tilastot.

Huom. Noin 77 % kaikista lainoista on asuntolainoja, kun tarkastellaan puhdistettuja tietoja.

Kotitalouksille suunnatun luotonannon kasvu on viime vuosina vähitellen nopeutunut. Elokuussa 2021 kasvuvauhti oli jo 4,2 % (ks. kuvio 1). Asuntolainojen korot ovat laskeneet tasaisesti euroalueella. Vielä elokuussa 2011 keskikorko oli 3,9 % mutta elokuussa 2021 enää 1,3 %.

Kuviossa voi tarkastella asuntolainojen keskikorkojen kehitystä euroalueen eri maissa.

Asuntojen hinnannousu on samalla nopeutunut. Viimeisen vuoden kuluessa hinnat nousivat euroalueella 7,3 %, ja kolmessa vuodessa ne ovat nousseet 17,6 %. Kuviosta 2 näkyy, että asuntojen hinnannousu on kolmen viime vuoden kuluessa kiihtynyt kaikissa euroalueen maissa.

Kuvio 2. Asuntojen hintakehitys
Nimelliset hinnat koko euroalueella ja euroalueen maissa.
II/2021

 


Lähteet: Eurostat ja kansalliset tilastot, EKP:n laskelmat.

Kuviossa 2 tarkastellaan vuosimuutosta suhteessa pitemmän aikavälin muutoksiin. Näin voidaan havaita, että euroalueen ja sen yksittäisten maiden hintakehityksessä on suuria eroja.

Nopeinta hintakehitys on ollut Slovakiassa, missä asuntojen hinnat ovat nousseet vuodessa 18,6 % ja Luxemburgissa, missä hinnannousu oli kolmessa vuodessa 43,3 %.

Vierityspalkin avulla voi tarkastella asuntojen hintakehitystä eri ajanjaksoina euroalueella ja sen eri maissa.

Kuvio 3. Asuntojen hintaindeksit ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI)
Indeksi: helmikuu I/2011 = 100

Asuntojen hinnat        YKHI

Lähteet: Eurostatin tilastot sekä EKP:n tilastot ja laskelmat.

Kuviosta 3 näkyy, että asuntojen hinnannousu on ollut varsin nopeaa suhteessa yleiseen inflaatiovauhtiin vuoden 2015 jälkeen. Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI), joka on noussut tasaisesti vuodesta 2011, oli 15 % syyskuussa 2021. Asuntohintaindeksi on noussut 32 % vuoden 2021 toiseen neljännekseen mennessä.

Kuviossa voi verrata asuntojen hintakehitystä ja yleistä inflaatiokehitystä eri maissa.

Kotitaloussektoriin luetaan henkilöt ja henkilöryhmät paitsi kuluttajina myös yrittäjinä (esim. yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yhtiökumppanuudet, joilla ei ole oikeudellista asemaa). Kotitaloussektorin yhteydessä ilmoitetaan myös kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen, kuten kirkkojen sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen ja ammattiyhdistysten tiedot.

Asuntojen hintoja mitataan monilla tavoin. Euroalueella tärkeä mittari ovat Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) tuottamat asuntojen hintaindeksit, joissa tiedot eri puolilta EU:ta ovat vertailukelpoisia. Eurostat julkaisee indeksit neljännesvuosittain julkaisukalenteria noudattaen. Tietojen yhteydessä julkaistaan aina lehdistötiedote.

Analysoidessaan luotonannon kehitystä EKP käyttää puhdistettuja tietoja kotitalouksille myönnetyistä lainoista, sillä tilastosarja antaa hyvän kuvan euroalueen pankkien (eli rahalaitosten) luotonannosta reaalitaloudelle. Sarja on puhdistettu lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutuksista (näissä lainat siirretään pois rahalaitosten taseista) sekä laskennallisista konsernitilijärjestelyistä (notional cash pooling), jotka liittyvät eräiden pankkien yritysryhmille tarjoamiin käteisvarojen hoitopalveluihin.

Lisätietoa lainoista rahalaitosten tasetilastoissa on tasetilastokäsikirjassa ”Manual on MFI balance sheet statistics”. Lainoja käsitellään etenkin jaksossa 4.3 ja puhdistettuja lainoja jaksossa 7.4.

Pankkien myöntämiin asuntolainoihin luetaan kotitalouksille myönnetyt lainat asuntojen ostamista, rakentamista ja korjausta varten. Mukana ovat asunnon ostoon tarkoitetut asuinkiinteistövakuudelliset lainat sekä mahdollisuuksien mukaan muut asunnon ostoon tarkoitetut lainat, joissa annetaan henkilötakaus tai joissa vakuutena on muita varoja.

Pankkikorkotilastossa uusiin lainoihin luetaan kotitalouksien ja pankkien kesken solmitut uudet sopimukset eli rahoitussopimukset, joiden ehdoissa lainan korko asetetaan ensimmäisen kerran tai joissa olemassa olevien lainasopimusten ehdot on neuvoteltu uudelleen. Uutena lainana ei pidetä voimassa olevien lainasopimusten automaattista pidentämistä (ilman kotitalouden aktiivista toimintaa), jonka yhteydessä korkoja ja muita sopimusehtoja ei neuvotella uudelleen. Nämä pankkikorot poikkeavat tarjotuista nimelliskoroista, sillä kotitaloudet voivat neuvotella luottolaitoksen tai muun laitoksen kanssa paremmat ehdot.

Lainakustannuksia kuvaavat yhdistelmäindikaattorit perustuvat pankkien (eli rahalaitosten) korkotilastoihin. Niiden avulla kotitalouksien lainakustannuksia pystytään arvioimaan luotettavasti, mikä parantaa eri maiden tilastojen vertailukelpoisuutta. Lähdeluettelossa on linkki menetelmäkuvaukseen (Cost-of-borrowing indicators – Methodological note).

Vuositasoisella sovitulla korolla tarkoitetaan pankin ja kotitalouden sopimaa lainakorkoa muutettuna vuositasolle ja ilmoitettuna vuotuisina prosentteina. Näin pystytään ottamaan huomioon se, miten usein korkoja maksetaan. Mitä tiheämmin korkoja maksetaan, sitä korkeammaksi tilastoitu pankkikorko periaatteessa muodostuu.

EKP:n tasetilastoissa lainakannan kasvuvauhti perustuu tapahtumiin, eli siinä ei ainoastaan verrata lainakantaa tiettyjen jaksojen lopussa. Muut kuin tapahtumiin perustuvat muutokset jätetään näiden tilastojen ulkopuolelle, joten kasvuvauhti kuvaa vain tapahtumista johtuvaa lainakannan kehitystä. Lisätietoa tapahtumista ja kasvuvauhdin laskemisesta on tasetilastokäsikirjan (Manual on MFI balance sheet statistics) jaksoissa 7.2 ja 7.3.

Asuntojen hintoja euroalueella kuvaava indikaattori on kansallisten yhdenmukaistamattomien indikaattorien keskiarvo. Yleensä mukana ovat uudet ja vanhat asunnot sekä huoneistot ja omakotitalot, mutta tilastoissa on maakohtaisia eroja. Indikaattorista saa kuitenkin yleiskuvan asuntojen hintakehityksestä euroalueella. Asuntohintaindeksi perustuu tapahtumiin eli taloudellisiin virtoihin, jotka kuvastavat taloudellisen arvon syntymistä, muutosta, vaihtoa, siirtoa tai katoamista ja pitävät sisällään asuntojen omistajanvaihdokset.

Kuviossa 2 asuntojen hintamuutokset on laskettu vertaamalla tuoreimpia vuoden 2021 toisen neljänneksen tietoja vastaavan neljänneksen tietoihin edellisvuonna (vuosimuutos) ja kaksi vuotta sitten (kahden vuoden muutos) jne.

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) on Euroopan unionin tilastotoimiston Eurostatin julkaisema indeksi, jonka laskennassa käytettävät tilastointimenetelmät on yhdenmukaistettu EU:n jäsenvaltioissa. Kuvion 3 YKHI-tietoja ei ole puhdistettu kausivaihtelusta eikä kalenterivaikutuksista.

Täsmätietosivua laadittaessa käytetyt tilastot on koottu sen alalaidassa olevaan tiedostoon. Asuntojen hintatietoja ei ollut saatavilla Irlannista ja Kyproksesta, joten niiden osalta on käytetty muita tilastosarjoja.

Manual on MFI balance sheet statistics

Kasvuvauhtien laskemista käsitellään ECB Statistics Bulletin -julkaisun teknisissä huomautuksissa (Technical notes).

Manual on MFI interest rate statistics

MFI interest rate statistics: General description

Cost-of-borrowing indicators – Methodological note

Tilastotiedotteita rahalaitosten koroista (englanniksi)

Harmonised Index of Consumer Prices (HICP) Methodological manual

Asuntojen hintoja on käsitelty Euroopan järjestelmäriskikomitean julkaisussaESRB risk dashboard, kesäkuu 2021 (numero 36)

Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä – EKT 2010

Korko- ja lainatietoihin sekä asuntojen hintaindeksien ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin tietoihin voi tutustua EKP:n Statistical Data Warehouse ‑tilastopalvelussa.

Täsmätietosivua laadittaessa käytetyt tilastot on koottu sen alalaidassa olevaan tiedostoon.