Euroalueen vaihtotase
Euroalueen maksutaseessa on viimeisten neljän vuosineljänneksen aikana ollut ennätyksellisen suuri lähes 350 miljardin euron ylijäämä. Vuotta aiemmin ylijäämä oli 297 miljardia euroa, eli kasvua on ollut noin 50 miljardia euroa (17 %). Kasvutrendi on jatkunut jo pidempään (ks. kuvio 1).
20.10.2016
Euroalueen vaihtotase määritetään laskemalla yhteen euroalueen ulkomaankaupan, ensitulojen ja tulojen uudelleenjaon kokonaisarvot. Neljänä viime vuosineljänneksenä ulkomaankauppa ja ensitulon tili olivat ylijäämäisiä. Tulojen uudelleenjaon tili puolestaan oli 119,9 miljardia euroa alijäämäinen, mikä heikensi vaihtotasetta saman verran.
Euroalueen maiden välillä on ollut eroja vaihtotaseen kehityksessä. Esimerkiksi Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin ja Espanjan vaihtotaseet olivat finanssikriisin aikana alijäämäiset, mutta sittemmin ne ovat vahvistuneet merkittävästi ja ovat vuoden 2015 lopulta lähtien olleet ylijäämäiset. Kuviosta 2 näkyy, että vuoden 2016 toisella neljänneksellä suurimmat vaihtotaseen ylijäämät (suhteessa BKT:hen) oli Irlannilla (lähes 11 %), Saksalla (lähes 9 %), Alankomailla (lähes 8 %) ja Slovenialla (lähes 7 %) ja että vain viiden maan vaihtotase on alijäämäinen eikä alijäämä niilläkään ylitä kolmea prosenttia suhteessa BKT:hen.
Kuviosta 1 käy ilmi, että euroalueen vaihtotaseen ylijäämän kasvu on noudatellut tavarakaupan taseen kehitystä. Neljännesvuosittaisten maksutasetiedotteiden perusteella euroalueen tavarakaupan tase on kohentunut selvästi lähinnä siksi, että Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa käytävän kaupan ylijäämät ovat kasvaneet ja Kiinan kanssa käytävän kaupan alijäämä puolestaan on suurentunut vain vähän.
Maksutasetilastojen laatu ja johdonmukaisuus ovat kohentuneet, kun tilastointimenetelmiä on talouden muutosten myötä parannettu uusien kansainvälisten tilastostandardien (kuten IMF:n maksutasekäsikirjan kuudennen laitoksen) pohjalta.
Huomattava merkitys on ollut esimerkiksi sillä, että taloudellisen omistajuuden kriteerille on annettu lisää painoarvoa tavarantuonnin ja ‑viennin kirjaamisessa. Tuonti- ja vientikirjaukset tehdään nyt ainoastaan silloin, kun tavaran taloudellinen omistajuus muuttuu – riippumatta siitä, liikkuuko tavara konkreettisesti paikasta toiseen. Parannuksen ansiosta monikansallisten konsernien sisäisillä laajoilla taloustoimilla voi olla merkittäväkin vaikutus maksutasetilastoihin.
Maksutaseeseen kirjataan kaikki taloustoimet tarkasteltavan maan – tai euroalueen tapauksessa talousalueen – ja muun maailman välillä tiettynä ajanjaksona (yleensä kuukausi, vuosineljännes tai vuosi).
Maksutase koostuu vaihtotaseesta, pääomataseesta ja rahoitustaseesta. Kukin niistä kuvaa erityyppisten taloudellisten resurssien (kuten hyödykkeiden ja palvelujen, tulojen tai rahoitusvarojen) liikkeitä.
Yhteenlaskettu vaihto- ja pääomatase kuvastaa nettovelka-aseman kehitystä: ylijäämä merkitsee nettolainanantoa ja alijäämä nettovelkaantumista. Rahoitustaseesta puolestaan näkyvät rahoitusvarojen ja ‑velkojen nettomääräiset liikkeet (ostot tai myynnit) kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä. Rahoitustaseen nettoasema on käsitteellisesti yhtä kuin yhteenlasketun vaihto- ja pääomataseen mukainen nettovelka-asema.
Maksutaseen koostumus
|
Vaihtotase |
Tavarat |
Tavanomainen tavarakauppa, välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti ja ei-monetaarinen kulta. |
|
Palvelut |
Tuotannolliset palvelut; huolto- ja korjauspalvelut; kuljetus; matkailu; rakentaminen; vakuutus- ja eläkepalvelut; rahoituspalvelut; henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut (muualle luokittelemattomat); televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut; muut liike-elämän palvelut; henkilökohtaiset sekä kulttuuri- ja virkistyspalvelut; julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja palvelut (muualle luokittelemattomat). |
|
|
Ensitulo |
Palkansaajakorvaukset, sijoitustulot, tuotannon ja tuonnin verot sekä tuote- ja tuotantotukipalkkiot. |
|
|
Tulojen uudelleenjako |
Ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden väliset rahana tai luontoisetuna suoritettavat tulonsiirrot, kuten tuloverot, sosiaaliturvamaksut ja ‑etuudet sekä henkilökohtaiset rahalähetykset. |
|
|
Pääomatase |
Maksutaseen erä, jossa ilmoitetaan kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden väliset pääomansiirrot ja ei-tuotettujen reaalisten varojen (muiden kuin rahoitusvarojen) hankinnat ja luovutukset. |
|
|
Rahoitus-tase |
Suorat sijoitukset |
Sijoittajan suoraan tai välillisesti (tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen kautta) tekemä sijoitus, jossa hankitaan yrityksestä pysyvä omistusosuus (vähintään 10 % kantaosakkeista tai äänivallasta). Suorat sijoitukset jaetaan oman ja vieraan pääoman ehtoisiin eriin. Suoralla sijoituksella sijoittaja pyrkii luomaan pitkäaikaisen suhteen kohdeyritykseen. Sijoittajana voi olla joko luonnollinen tai oikeushenkilö. |
|
Arvopaperisijoitukset |
Sellaiset sijoitukset arvopapereihin (noteerattuihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin, sijoitusrahasto-osuuksiin ja velkapapereihin), jotka eivät ole suoria sijoituksia ja joiden tarkoituksena ei ole hankkia suoraa vaikutusvaltaa yrityksen johtamiseen. |
|
|
Johdannaiset |
Johonkin tiettyyn rahoitusinstrumenttiin, indikaattoriin tai hyödykkeeseen kytkettyjä rahoitusinstrumentteja, joiden avulla rahoitusmarkkinoilla voidaan käydä kauppaa tietyillä rahoitukseen liittyvillä riskeillä. |
|
|
Muut sijoitukset |
Kaikki sijoitukset, jotka eivät kuulu suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, johdannaisiin eivätkä valuuttavarantoon, eli lähinnä lainat ja talletukset. |
|
|
Valuuttavaranto |
Ulkomaiset valuuttamääräiset saamiset, jotka ovat rahaviranomaisten käytettävissä ja hallinnassa. |
Sekä vienti- että tuontitapahtumat kirjataan vaihtotaseeseen tai pääomataseeseen plusmerkkisinä (+). Nettoasema lasketaan vähentämällä viennin arvosta tuonnin arvo.
Rahoitussaamisten ja -velkojen kasvu kirjataan rahoitustaseeseen plusmerkkisenä (+) ja niiden supistuminen miinusmerkkisenä (-). Nettoasema lasketaan vähentämällä saamisista velat.
Sekä koko euroalueen että yksittäisten euroalueen maiden maksutaseen laadinnassa käytetään samoja käsitteitä, joten menetelmät ja laskentatavat ovat hyvin vertailukelpoisia. Maksutase laaditaan IMF:n maksutasekäsikirjan (kuudes laitos) ohjeiden mukaisesti.
Lisätietoa euroalueen maksutasetilastoista on (enimmäkseen englanniksi) EKP:n verkkosivuilla:
Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema