Kryptovarat ovat verrattain uusi ilmiö: ensimmäiset kryptovarat luotiin noin kymmenen vuotta sitten. Sitä mukaa kun niiden suosio on kasvanut, on myös syntynyt yhä enemmän kaupankäyntialustoja ja uusia kryptovaroja. 

Toukokuussa 2019 erilaisia kryptovaroja oli yhteensä yli 2000 (joskaan suurinta osaa niistä ei käytetä) ja niiden kokonaismarkkina-arvo oli noin 230 miljardia euroa. Bitcoinin osuus kryptovarojen kokonaismarkkina-arvosta oli noin 55 %.

Alla olevasta kuviosta näkyy, että kryptovarojen markkina-arvo heilahtelee voimakkaasti ja niiden yhteenlaskettu arvo on pieni verrattuna liikkeessä olevien eurosetelien tai muuntyyppisten omaisuuserien arvoon. 

Kryptovarojen markkina-arvo (joka on suunnilleen yhtä suuri kuin Suomen BKT) on noin 19 % liikkeessä olevien eurosetelien ja eurokolikoiden yhteenlasketusta arvosta. Liikkeessä olevien setelien kokonaisarvo oli huhtikuun 2019 lopussa yli 1 200 miljardia euroa ja kolikoiden kokonaisarvo noin 29 miljardia euroa.

Kryptovarojen arvo on vielä pienempi eli vain 8 % suhteessa viiden maailmanlaajuisen teknologiajätin (Facebook, Apple, Amazon, Netflix ja Googlen emoyhtiö Alphabet) markkina-arvoon, jota mitataan ns. FAANG-indeksillä.

Sähköistä rahaa taas laskettiin euroalueella liikkeeseen (eurojärjestelmän ulkopuolella) yli 9 miljardin euron arvosta toukokuussa 2018. Liikepankkien osuus sähköisen rahan liikkeeseenlaskusta on noin 70 % (vuonna 2017).

Kuvio 1: Kryptovarojen markkina-arvo ja markkinaindeksi verrattuna eurosetelien arvoon ja FAANG-indeksiin.

Huom. Kryptovarojen markkina-arvo (mrd. euroa, kuukauden lopun tiedot, vasen asteikko); liikkeessä olevien eurosetelien arvo (mrd. euroa, vasen asteikko); kryptovarojen markkinaindeksi CRIX (kuukauden lopun päätöskurssi, korotettu 20 miljoonan kertoimella, vasen asteikko). FAANG-indeksi muodostuu maailmanlaajuisesti suurimmista teknologiayhtiöistä (Facebook, Apple, Amazon, Netflix ja Googlen emoyhtiö Alphabet), ja niiden markkina-arvo on muunnettu euroiksi.

Lähteet: EKP:n tilastot, Bloomberg, thecrix.de, Coinmarketcap.com.

Kryptovarat eivät ole valuuttoja eivätkä sähköistä rahaa, sillä niillä ei ole oikeudellista asemaa eikä erillistä oikeusperustaa eikä niitä myöskään valvota. Kryptovarat ovat keinottelukohteita ja altistavat haltijansa suurille tappiolle. Niiden arvo ei nimittäin perustu saatavaan liikkeeseenlaskijalta. Kryptovarojen taustalla ei myöskään ole keskuspankin kaltaista organisaatiota, joka pitäisi niiden arvon vakaana. Kryptovarojen arvon heilahtelu ja rajallinen hyväksyttävyys maksutapahtumissa haittaavat niiden käyttämistä arvon säilyttäjänä tai maksuvälineenä, ja kryptovaroja on hankala käyttää laskentayksikkönäkään. 

Taloudellisten tappioiden riski on suuri senkin vuoksi, että kryptovarojen haltijat voivat altistua petoksille, jos heidän salausavaimensa (jonka avulla varoja hallinnoidaan) varastetaan tai se hukkuu. Salausavaimia säilytetäänkin usein ns. digitaalisessa lompakossa. Lisäksi tapahtumat voivat jäädä hämäriksi sen vuoksi, että vastapuolia on hankala tunnistaa. Toisaalta kryptovarojen pohjana olevasta hajautetusta tilikirjatekniikasta näyttäisi koituvan käyttäjille tiettyjä etuja. Teknologia voi pienentää kaupankäyntikuluja ja vähentää maksutapahtumien selvitysaikaa, eikä se noudata kansallisia rajoja.

Lataa tilasto