Koronaviruspandemian vaikutus palvelujen ulkomaankauppaan euroalueen vaihtotaseessa
10.8.2022
Toisen maailmansodan jälkeen maailman BKT on harvoin supistunut yhtä paljon kuin koronaviruspandemian (covid-19) yhteydessä. Pandemialla on ollut tuntuva vaikutus myös maailmankauppaan. Useimmissa euroalueen maissa tavara- ja palvelukauppa väheni merkittävästi vuonna 2020. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen muutos näkyi vahvasti niiden vaihtotaseissa. Koko euroalueen vaihtotase ei muuttunut merkittävästi suhteessa euroalueen BKT:hen, mutta yksittäisten maiden ali- ja ylijäämissä tapahtui huomattavia muutoksia (ks. kuvio 1). Esimerkiksi Kreikassa, Kyproksessa, Maltassa ja Ranskassa vaihtotase notkahti selvästi. Irlannissa ja Liettuassa vaihtotase koheni ja oli vuoden 2020 jälkipuoliskolla selvästi ylijäämäinen.
Kuvio 1. Euroalueen vaihtotase
Suhteessa BKT:hen. Katkoviivoista näkyy, miten suuri yksittäisten maiden suhteellinen yli- tai alijäämä oli suurimmillaan kunakin vuosineljänneksenä.
Source: EKP.
Pandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi kehitys heikkeni etenkin palvelualoilla. Suhteutettuna euroalueen bruttokansantuotteeseen vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä palveluviennin merkitys oli 7,2 % ja palvelutuonnin enää 6,4 % (ks. kuvio 2).
Kuvio 2. Euroalueen palveluvienti ja ‑tuonti
Suhteessa BKT:hen.
| ■ | Kuljetuspalvelut, vienti | ■ | Matkailu, vienti | ■ | Televiestintäpalvelut, vienti | ■ | Rojaltit ja lisenssimaksut, vienti | ■ | Muu palveluvienti | ||
| ■ | Kuljetuspalvelut, tuonti | ■ | Matkailu, tuonti | ■ | Televiestintäpalvelut, tuonti | ■ | Rojaltit ja lisenssimaksut, tuonti | ■ | Muu palvelutuonti |
| ― Palvelukaupan tase |
Lähde: EKP.
Joillakin palvelualoilla pandemian vaikutus tuntui erityisen voimakkaana. Ulkomaanmatkoja ei tehty juuri lainkaan, ja muukin kuljetuspalvelujen käyttö väheni tuntuvasti. Pandemia ei kuitenkaan vaikuttanut kaikilla palvelualoilla, ja joidenkin palvelujen kysyntä jopa kasvoi. Esimerkiksi televiestintäpalvelujen tuonti ja vienti on kasvanut koko pandemian ajan, vaikka palvelukauppa on yleisesti ottaen supistunut.
Kuvio 3. Tärkeimpien kauppakumppanien merkitys euroalueen vaihtotaseessa vuosina 2014–2022
Yli- tai alijäämä, tuonti (menot) ja vienti (tulot) suhteessa euroalueen BKT:hen.
Lähteet: EKP.
Huom. Hongkongin erityishallintoalueen tiedot on ilmoitettu erikseen. Kiinan ja offshore-rahoituskeskusten tiedot ilman Hongkongin erityishallintoalueen tietoja.
Kuviossa 3 on esitetty yli- ja alijäämien kehitys euroalueen vaihtotaseessa sekä tärkeimmät kauppakumppanimaat siinä järjestyksessä, miten suuri niiden osuus tuloista ja menoista on ollut. Vaihtotase on ollut ylijäämäinen suhteessa kaikkiin eurooppalaisiin kauppakumppaneihin (vain Bulgarialla ja Tšekillä on joinakin vuosineljänneksinä ollut vaihtotaseen ylijäämä suhteessa euroalueeseen). Euroalueen vaihtotase on ollut ylijäämäinen myös suhteessa Brasiliaan, Hongkongin erityishallintoalueeseen, Intiaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Suhteessa Kiinaan ja Venäjään euroalueen vaihtotase on kuitenkin ollut alijäämäinen jo kauan. Ensimmäinen koronapandemiavuosi 2020 näkyi etenkin euroalueen vaihtotaseissa Ison-Britannian, Puolan ja Tšekin kanssa.
Maksutaseeseen kirjataan kaikki taloustoimet tarkasteltavan maan tai talousalueen – kuten euroalueen – talousyksiköiden ja muun maailman välillä tiettynä ajanjaksona (yleensä kuukausi, vuosineljännes tai vuosi).
Maksutase koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseesta.
Taseet kuvaavat erityyppisten taloudellisten resurssien (eli tavaroiden ja palvelujen, tulojen ja rahoitusvarojen) liikkeitä. Yhteenlaskettu vaihto- ja pääomatase kuvastaa maan tai talousalueen nettovelka-aseman kehitystä: ylijäämä merkitsee nettolainanantoa ja alijäämä nettovelkaantumista.
Rahoitustaseesta puolestaan näkyvät rahoitusvarojen ja ‑velkojen nettomääräiset liikkeet (ostot/myynnit) kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä. Rahoitustase kuvaa vaihto- ja pääomataseen alijäämän rahoitusta tai ylijäämän sijoittamista ulkomaille.
Maksutaseen koostumus
| Vaihtotase | Tavarat | Tavanomainen tavarakauppa, välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti ja ei-monetaarinen kulta (monetaarinen kulta on rahaviranomaisten omistuksessa ja valuuttavarannon osa) |
| Palvelut | Tuotannolliset palvelut, huolto- ja korjauspalvelut, kuljetus, matkailu, rakentaminen, vakuutus- ja eläkepalvelut, rahoituspalvelut, henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut (muualle luokittelemattomat), televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut, muut liike-elämän palvelut, henkilökohtaiset ja kulttuuri- ja virkistyspalvelut sekä julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja niiden tarjoamat palvelut (muualle luokittelemattomat) | |
| Ensitulo | Palkansaajakorvaukset, sijoitustulot, tuotanto- ja tuontiverot sekä tuote- ja tuotantotukipalkkiot | |
| Tulojen uudelleenjako | Ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden väliset tulonsiirrot (rahalliset ja ei-rahalliset), esimerkiksi tuloverot, sosiaaliturvamaksut ja sosiaalietuudet sekä henkilökohtaiset tulonsiirrot |
Vaihto- ja pääomataseessa tuonti (menot) vähennetään viennistä (tuloista), eli yli- tai alijäämä on tulojen ja menojen erotus (netto).
Euroalueen maiden maksutaseet lasketaan samalla tavoin, mikä helpottaa vertailua. Maksutase laaditaan IMF:n maksutasekäsikirjan (kuudes laitos) ohjeiden mukaisesti.
Balance of payments and international investment position – maksutasetta koskevat tiedotteet julkaistaan EKP:n verkkosivuilla kuukausittain ja neljännesvuosittain.
Euroalueen maiden vaihtotaseet kuvioina, taulukoina ja karttoina – kielen voi valita sivun oikeassa yläkulmassa.
Balance of payments and international investment position statistics manual – IMF:n maksutasekäsikirja.
Täsmätietosivua laadittaessa käytetyt tilastot on koottu sivun alalaidassa olevaan tiedostoon, ja ne ovat saatavilla myös EKP:n Statistical Data Warehouse ‑tilastopalvelussa.